TOIVEPOSTAUS - tallin esittely

Nyt vihdoin ja viimein esittelen tallia ja meidän tiloja.

Ensimmäisenä oviaukosta näkymä on tämä:

 

Tähän katokseen himoitsen "ikkunoiden" kohdalle pleksiä. Tämä on siis avointa tilaa, kylmätilaa.

Katoksessa mahtuu samaan aikaan varustamaan sekä Aletan että brudin näppärästi.

Katoksesta pääsee suoraan hevosten tarhaan, sähkölangan kanssa ei tarvitse pelailla eikä koskaan sammuttaa. Puuparrut ovat porttina.

Kahdesta ovesta pääsee varustekoppiin joka on myös kylmätilaa. Tila on pieni mutta kahden hevosen tavarat mahtuu sinne juuuri ja juuri....

Ovet on kätevät, pääsee helposti hakemaan omia tavaroita hevoselle molemmat omista ovistaan.

Ovien takaa löytyy ruokintapöytä, jossa on kaikenlaista. Kaapit kätkevät sisäänsä heijastimet, varasatulavyöt, jalustimet, suitset, aitalankaa ja jne..

Toisessa päässä on loimia

Ovet auki näyttää sisältäpäin tältä

Raippatelinettä vastapäätä meillä on satula, ratsastusvyö ja muutama huopa

Mennäämpä takaisin ulos

Slowfeeder laatikko ja harjauskatos hevostensuunnasta

Ovessa ötökkä liuskat. Pihatto sisältä

 Olen tehnyt pihattoon kuivikealueen ja sitten lämmitettyn juoma-asitan luo pääsee betonialustaa pitkin. Syksyllä hyvä. Kuivikkeet ei kastu kun hevoset ramppaa juomassa ja purut ei niin leviä ulos ovesta.

Ensikesänä pestään pihaton seiniä... Tallitytöt?? :)

Yritän pitää kahdessa heinäverkossa ruokaa aika. Sisällä on yksi. Huonolla säällä ruokin osan heinästä sisällä.

Metsätarhan puolella on toinen verkko

Pihaton kulmalta hevoset tulevat metsään puuhailemaan. Aletta näyttää mallia

Aletta esittelee vielä ruokapaikkansa

Aletta oli seurallisella tuulella. Lantaakin kerätessäni se kulkee perässä ja tutkailee.. Heinääkin on maassa niinkun näkyy mutta tätä neitiä kiinnostaa muut hommat eli todella suurta edistystä ollaan saatu. :)

Navetan ihan toisessa päädyssä kun pihatto on heinälato. Tällähetkellä syötellään säilöä

Nyt tuli kaikki esiteltyä, kai? Vaatimatonta mutta kyllä täällä kaikki perushommat hoitaa ja hevoset ovat onnellisia. Se on tärkeintä. Kyllähän sitä ihmisenä aina lämpimiä tiloja kaipaa mutta hevosille sillä ei ole merkitystä.

Ohi on.

Joulu nimittäin, meidän osalta. Tänään on pakattu pois kuusi, punaiset värit ja koristeet.

Tyynyt näyttävät tällähetkellä tältä

Ja näihin on tulossa ihan uusia päällisiä. Ei ruskeita, ei vihreitä, sinisiä, oransseja eikä vaaleanpunaisiakaan- vielä.

Keltaista.

Toisille keltainen on pääsiäisen sävy, minä haluan laittaa sen piristykseksi jo nyt. vaaleanpunaista sitten myöhemmin

Ja tämä kukka ei muuten tuoksunut melkein ollenkaan vaikka näiden väitetään olevan pakkauksenkin mukaan voimakastuoksuisia.?? Huono yksilö tai huono hajuaisti...

Marko sai joululahjaksi tälläisen pienen ulkolämpömittarin vanhemmiltaan. Pitäis käydä kiinnittämässä kuistin tuntumaan tämä


Piparipurkki on saanut täydennystä täysjyvä makaroneista

Ruokinnasta

Niin. Hevosten ruokinnasta, erityisesti heinän ruokinnasta ja sen haastavuudesta

Vanhaan aikaan eli issikoiden aikaan heinä oli vapaalla, sitä oli paljon tai sopivasti miten sen nyt ottaa. Issikat säännöstelivät heinänsä itse ja ongelmia ei ollut.

Toisin on nyt. Syöppö suomenhevonen asettaa ihan uudenlaisia haasteita ruokintaa ajatellen.

Kun Aletta muutti meille ei minulla ollut täysin tiedossa sen syömistottumuksia. Huomasin heti laakista että neiti pistelee poskeen ihan kaiken. Kuuset pihalta, tippuneet puiden lehdet maasta, ruokonkorret mudanseasta, pajun oksat ja puiden rungot... Lista jatkuu. Muutaman päivän jälkeen aloimme miettimään jotakin muuta ratkaisua kun tavallista laatikkosyöttöä. Järkyttävää oli se että 8kg yöheinää oli syöty tunnissa ja loppy-yö olisi pärjättävä tyhjällä mahalla. Tästä seurauksena aamuisin kiukkuinen ja nälkäinen hevonen.

Ensimmäiseksi selvittelin slowfeeding mahdollisuuksia, verkko tuntui heti parhaalta ja tilasinkin sellaisen konitorista. Odottelin heinäverkkoa kärsimättömänä ja sillä välin yritin syöttää päiväheinät monessa jaossa ja mahdollisimman pienissä kasoissa syömisen hidastamiseksi.

Kun verkko vihdoin tuli laitoin sen heti testiin. Hevoset ensin eivät tuntuneet sieltä mitään saavan mutta kun revin muutamia korsia ulos niin johan alkoi rouskutus käydä. Viikon verran luulin että nyt tuli onnistuminen mutta sitten aloin huomaamaan että ei hemmetti heinähän menee muutamassa tunnissa ja sehän ei riitä mihinkään.

Pohdinta jatkui ja mietiskelin mitä kokeiltaisiin seuraavaksi. Slowfeeder laatikko pyöri mielessäni ja youtubessa olikin hyviä videoita aiheeseen liittyen. Esittelin yhtä videota isälleni ja hän sitten taitavana rakensi laatikon meille. Laatikko on ollut kestävä ja hyvä mutta verkkoon liittyykin taas päänvaivaa.

Sopivanlaista metalliverkkoa ei löytynyt mistään. Ostettiin vihreää verkkoa jota laitettiin päällekäin ja nippusiteillä kiinni. Tuli sopivan paksu ja silmäkoko ihan ok. Tämä tuntui aluksi nerokkaalta. Hevoset tuskailivat heinänsä äärellä tuntitolkulla ja hykertelin tyytyväisenä kotona kuinka nerokas olikaan ratkaisumme. Eipä aikaakaan kun verkko oli aamuisin lennellyt pitkin pihoja, aletta oppi siis nostamaan sen pois. Tästä kiukustuneena levittelin painavia kiviä verkon päälle jotta hevoset eivät saisi verkkoa pois. Tästä taas seurasi se että joka ilta nukkumaan mennessä kuuntelin vuoteessa kauheaa pauketta kun aletta turvallaan paukutti kiviä vasten vaneria...

Selvää on että tämäkään ei toiminut. Verkko lopulta hajosi, enkä todellakaan ymmärrä miten se on edes mahdollista. Metallilangat vaan menivät naps poikki.

Lannistumatta mietiskelin jälleen että joku ratkaisu on oltava. Isälläni oli rullakko. Rullakossa oli juuri "sopivilla".. silmillä metalliverkkoa joka varmasti kestää hevosen pään painoa. Leikattiin rullakosta sopiva pala ja eikun testiin heti samana iltana. Puolen tunnin aikana kävi selväksi että sopivalta näyttänyt silmäkoko oli kaikkea muuta kun sopiva..

Tässä välissä siirsin heinät takaisin heinäverkkoihin ja kävin ostamassa toisen verkon niin että heinät olivat kahden slowfeeder verkon sisällä. Tämä toimi ja toimii suht hyvin. Käytän tätä silloin kun sataa eikä hevosia ole kiva seisottaa laatikon ympärillä pihalla. Silloin ruokin aina sisälle.

Metalliverkko dilemmaa miettiessäni totesin rullakkoverkon kuitenkin toimivan, silmäkoko ei toiminut. Haettiin lisää verkkoa ja laiettiin kaksi verkkoa päällekkäin niin että välit tiheentyivät. Hevoset syövät nyt hitaammalla tahdilla mutta juuri kun pääsin kehaisemaan että verkko pysyykin kauniisti laatikkossa repäisi aletta sen sieltä ruoan himoissaan pois niin että rämisi.
Tähän ongelmaan siis mietitään ratkaisua seuraavaksi. Jotain naruja, hakoja on tulossa mutta jaa nähtäväksi että mihin päädytään ja mikä sitten toimii vai toimiiko.

Vuonna 2012

 Maaliskuu

Käydään hiukan näin uudenvuoden vaihteessa läpi kulunutta blogivuotta 2012. Blogiin ensimmäisen kunnon postauksen tein 8.3 2012. Silloin alkoivat jo päivät pidentyä ja puoliseitsemän aikaan illalla näki sisällä ilman valoja. Tuohon aikaan perheeseen kuului Lotta koira, Marko ja issikat brudi ja rimppu.

Huhtikuu

Huhtikuussa vietettiin pääsiäistä. Ratsastelin paljon ja nautin valosta. Issikoilta lähti niin paljon karvaa ja hommaa riitti. Huhtikuun alku oli luminen mutta loppukuusta nautimmekin jo lämpenevistä keleistä. Huhtikuun 20 päivä vietin synttäreitä ja sain kauniin kimpun markolta. Huhtikuussa perheemme kasvoi valkoisella Anica paimenkoiralla johon tutustuimme innolla.

Toukokuu

Toukokuussa vietettiin vappua. Nautittiin pihan kuivumisesta. Hevoset viettivät toukokuun alkupään ihottumaloimitta mutta öközon kuuri ja loimitus alkoi toukokuussa. Piha oli TÄYNNÄ valkovuokkoja.
Lopettelin työt kesän korvilla toukokuun lopussa ja siirryin lomalaiseksi.

Kesäkuu

Kesäkuussa aloitin pitkääkin pidemmän kesäloman. Nautin pitkistä valoisista illoista, ahdistuin ötököiden kiusaamasta hevosten olosta. kävin Tallinnassa ystävän kanssa muutaman yön hotellimatkalla. Ratsastelin pitkin kyliä ja tehtiin siskon kanssa yömaasto.

Heinäkuu

Heinäkuussa hevoset viettivät laidunelämää ja oma lomakin jatkui. Heinäkuussa juhlittiin  Markon vanhempien yhteisiä 100v juhlia ja töllötettiin hirveät määrät Hillsiä ja salkkareita...

Elokuu

Elokuu toi mukanaan jo pimenevät illat ja kynttilät. Koukutuin Murha mielessä sarjaan joka saisi puolestani tulla vaikka päivittäin. Keräilin yrttejä hevosille ja viherpiipersin. Minulla oli leipomisbuumi ja leivoin sämpylöitä päivittäin. Alettiin lämmittää leivinuunia mutta patterit pidettiin kiinni. Elokuussa aloin haaveilla joulusta...

Syyskuu

Syyskuussa aloin tuntea muutoksen tuulia mitä tulee hevosasioihin. Vaikka pidin kovasti ylläpitohevosestamme Rimpusta haaveilin toisesta ikiomasta hevosesta, ehkä vähän issikkaa isommasta tapauksesta. Mielellään luonteikkaasta, tietenkin tammasta. Löysinkin itselleni ihan mahtavan - joskin haastavan tamman joka muutti meille. Syyskuu oli tutustumista puolin ja toisinkin tähän tyttöön.

Lokakuu

Lokakuussa jatkettiin Alettaan tutustumista ja laitettiin taloon vihdoin vähän lämpöäkin. Lokakuussa hörppäsin ensimmäiset glögit. Ensilumi satoi 25.10. Ihan vähän mutta kuitenkin. Lokakuussa sairasteltiin perinteinen flunssa. Ja otettiin hevoset kengättömäksi.

Marraskuu

Marraskuu oli jouluhullun aikaa. Aloin marraskuun puolivälin kieppeillä laitella punaista kotiin. Marraskuussa juhlittiin isiä ja käytiin me Markon kanssa Lohjallakin ja pääsimpä minä tavaranrakastajan taivaaseen kasvihuoneilmiöön. Marraskuussa kuuntelin jo hippasen joululauluja ja virittäydyin tunnelmaan. Takka ja kynttilät päällä melkein aina kotona ollessa.

Joulukuu

Joulukuun toinen päivä laitoin joulukuusen pystyyn ja kaikki loput koristeet paikalleen. Joulukuussa juhlittiin itsenäisyyspäivää ja työpaikan pikkujoulut, vietimpä myös kokonaisen jouluviikonlopun joulupuuroineen ja ruokineen. Joulukuussa nautin lumisista ratsastuskeleistä ja kotona todettiin että talvi tekee tepposia vanhalle mökille. Vessanpönttö ei toimi ja pyykkiä ei voi pestä, sokerina pohjalla hanasta tulee vaan tulikuumaa vettä kun kylmäputket on jäässä. Hullu se on kun tälläseen muuttaa mutta rakkautta se on silti näitä vanhoja mökkejä kohtaan.

Uuttavuotta vietetään mukavassa tunnelmassa ystävien seurassa.. Tulevalle vuodelle on tulossa isoja muutoksia mutta niitä kohti lähdetään avoimin mielin :)

Tervetuloa seuraamaan uudet ja vanhat lukijat vaaleassa talossa blogia myös vuotena 2013. Luvassa samanlaista höpöttelyä hevosista ja sisustamisesta. Arjesta ja juhlasta.

Lahjasatoa

Lahjapaketeista kuoriutui myös muutama kirja.

Veljeltä sain hevoskirjan joka vaikuttaa mielenkiintoiselta. Erillaiselta hevoskirjalta. Vähemmän vesiselviä faktoja ja vähän enemmän pohdintaa. Piristävä näkökulma hevos-asioissa.

Markon vanhemmat lahjoivat minua askartelu/koristelu kirjalla jossa oli ihania vinkkejä kattauksiin, pöytäkortteihin, teemajuhliin jne.

Ja samaan syssyyn vielä iittalan lahjapläjäys

Isoja taikalautasia

Punaisia Taikamukeja

Ja vielä iittalalta muutama kaunis muki

Lisäksi sain kaikenlaista muuta mutta loput tavarat vilahtelevat varmasti kuvissa jatkossa kun tilanne tulee eteen.

Kohta siivoushommia, sitten ratsastelua kentällä.

Kylpyhuonetta jouluasussaan

Blogissa näkyy niin vähän yläkertaa. Kerran olen kuvannut kylpyhuonetta ja silloinkin näkyi vain vähän

 Yksi pyyhekoukku puuttuu seinästä... Vielä vuoden jälkeenkin

Joululahjaherkkuja The bodyshopista

Pyykkikori löytyi aikoinaan kodin 1:sestä

Ja vieläkin, lavuaari ja peilikaappi jäi kuvista. Joten niihin on syytä palata.

Minulta on kyselty hevostallintilojen kuvaamista jo useampaan kertaan ja nyt lupaan sen lomalla tehdä. Osa kuvista onkin jo otettu joten esitellään se pikapuoliin. Kohta ratsastamaan ja sitten alennusmyyntien perään...

Palaillaan siis niistä kaikista ja vähän muusta taas

Punaista

Koti on kyllä jouluna kauneimmillaan. Punainen on niin kaunis väri. Oikein alkaa harmittaa että viimeisiä joulunpyhiä eletään ja sitten alkaa taas arki. Valoa kohti onneksi ollaan menossa. Itse olen onneksi lomalla enkä mene huomenna töihin :)

Makuuhuoneeseen vaihdoin joululakanat joulukuun alussa. Näitä käytetään kerran vuodessa jouluna.

Seinätarran olen ostanut jo hetki sitten

Mummoni oli tehnyt meille kauniita tiffany tähtiä. Ihan pieniä ja siroja

Nyt se hyasintti muuten tuoksuu ja kukkii

Nämä tohvelit eivät olleet joululahja kasasta vaan ihan omat ostokset sillon kun muutettiin tänne kylmälattiaiseen taloon. Ihanat ja lämpimät ovat

Jouluisammaksi ei maisemat muutu

Puuliiterikin lumen peitossa..

Alennusmyyntejä varten joulupaketista löytyi mm tälläinen

Joulupaketeista tuli myös hiihtoratsastusvaljaat