Vuosi 2014

Vuosi 2014

lauantai 27. lokakuuta 2012

Lotta esittäytyy

Hau!

Mun nimi on Lotta, Lottis, Browny, Dounski jaajaaa jaa. en enää muista kun mulla on kokoajan uusia lempinimiä.

Mä oonkin aika tapaus, niin mä oon ainakin kuullut musta puhuttavan. Oon viisivuotias ja asunu koko mun elämän ihan 8viikkoisesta pennusta mun äidin ja isän kanssa.



Vaikka oonkin aina asunu tässä perheessä niin mulla on kaikkia ongelmia, niin ne aina puhuu. Pienenä pentuna kun muutin tähän perheeseen oli mun mamma koko kesän lomalla. Musta se oli ihan mahtavaa, seikkailin sen kanssa pitkin kalliota, sillon asuin kurvissa se oli aika makeeta.

Syksyllä mun mamma meni kouluun ja mun elämässä käänty uus sivu. Mua harmitti ihan hirveesti kun jouduinkin olemaan yksin ja rupesinki vähä riehumaan. Ekaks mulla tuli aina parketille pisut vaikka olinki sisäsiisti jo, mutta kun kukaan ei tullut vaikka pisutinkin niin päätin alkaa huutamaan ja raavin oviakin varmuuden vuoksi että ne kuulee että oon täällä ihan yyyykkksiiiin.

Me muutettiin aika pian pois Vantaalle mutta vaikka asunto suureni niin ei mun kyllä siltikään ollu kivaa olla yksin, mua harmitti silti. Rikoinkin tohon aikaan ihan kaikkea mitä vaan sain ja osasin. Söin muovimatotkin lattiasta, siitä tuli kyllä huutoa ja kyllä mua vähän nolotti...

Kun muutettiin tänne "maalle" olin pitkään ihan tyytyväinen eloon ja olin jo vähän unohtanut ne rikkomisjutut. No sitten yhessä vaiheessa mua alko taas potuttaa nää pitkät päivät ja päätinki remontoida uudelleen paikkoja vaikka noi olikin saanu just talon remontin valmiiksi. En mä pahalla oo koskaan tarkottanu muttakun haluisin niin olla jonkun kanssa. Radiotakin ne laitto mutta enhän mä niin tyhmä ole että jaksasin kuunnella jotain hoilotusta, mä haluun ihan oikeen ihmisen.



Muuten oon kuulemma tosi tottelevainen. Osaan kaikkia makeita temppuja mitä toi hienohelma (Anica) ei todellakaan osaa, ne on seropien pravuureita ne. Osaan pitää herkkua nenällä niin ettei se tipu ja lopulta heittää sen ilmaan ja joskus saan sen jopa kiinni heti, osaan istua, mennä maahan ja pitää päätä tyynyssä, osaan pysyä paikallaan ja osaan olla ottamatta vaikka nakkia jos sanotaan  ensin "ei ota". Käännän vaan päätä vaikka mieli tekis niin en vaan ota ennenkun lupa tulee.

Ulkona mulla on tälleen syksyllä ja miksei kesälläkin, no oikeestaan talvellakin ja vähän keväälläkin tapana karkailla. Eniten karkailen kun haluun lähtee sitycani ajoille, ajan  niitä häntä viuhuen ja ulisen mennessään että kaikki tietää että hommissa ollaan. Ihmettelen aina että miks noi toruu mua kun karkaan, musta se on niin hauskaa.

Kotona tykkään nukkua vällyjen välissä. Emännän ja isännän välissä sängyssä untuvatäkin alla on paras paikka. Joskus ne potkii mua pois mut käännän vaa kylkeä, ei mua pienet tuuppimiset haittaa.

Mä en oo silleen  pallohullu niinkun siskoni, mua ei kiinnosta lelut. Tykkään tosin pehmolelujen repimisestä mutta äiti ei siitä tykkää kun tulee kauhee sotku se sanoo. Mun harrastuksiin siis karkailun lisäksi kuuluu melkein vaan nukkuminen, se on ihan parasta.

Mä tiedän että musta tykätään tosi paljon täällä vaikka oonkin välillä vähän tuhma tai silleen. Saan kyllä kaikki anteeks kun oon oiken söpö. Nautin huomiosta ja rakastan ihan kaikkia, tuntemattomiakin. Tykkään pussailla ihmisiä, osaan sellasen tempunkin että "pusu" sitten pussaan suulle :)

Lottis-

2 kommenttia:

  1. Ihanasti kirjoitettu koiran näkökulmasta! :) Ja edellisen postauksen kuvat teidän kodista oli hienoja!

    VastaaPoista