Tänään olin vapaapäivällä. Ens viikolla pitäis olla niin haipakkaa että meinaan ihan nauttia koko viikonlopun vaan. Huomenna mennään Peten kanssa ratsastamaan ja lötkötellään kotona puita uuniin lisäillen.
Aamulla oli niin ihana fiilis, vielä parempi kun lauantaina kun on perjantaiaamu, mies lähtee töihin ja södään yhdessä aamupalaa. Odottelen auringon nousua ja kodin valostumista. Mikähän siinä on että arkivapaa tuntuu ekstra ihanalta, vielä parempi perjantaina. Koko viikonloppu vielä edessä.
Onko ihanampaa kun tämä? Tässä on kyllä elämäni hevonen. Ihanin ja rakkain.
Ei viitsitty laitumiakaan syksyllä purkaa. Tarkotus oli mutta toteutus ontui... Syksy vaan meni ja niin ne tolpat lopulta jäivät. Ovat kaatuilleet toiset vasemmalle ja toiset oikealle, vaativat keväämmällä pientä ehostusta.
Kylmät kelit on nyt. Aamulla oli -22. Anica esittelee seuraavaksi niitä kenkiä ja talvitakkia jotka ostettiin näitä paukkupakkasia varten
Kengät täytyy laittaa kiinni napakasti että pysyvät. Ekalla kokeilulla irtosi yksi mutta nyt ovat sittemmin pysyneet mainiosti. Tässä ollaan keppiä vailla, eikö ilmekkin jo sen kerro?
Vauhdikasta menoa ei kengät eikä takkikaan hidasta
Tänään kun on ollut kerran aamusta asti aikaa päätin tehdä joululahjaksi saadulla rautapadalla karjalanpaistia.
Lämmitin rautapataa ennen uuniin menoa leivinuunin edustalla. Joo ja ihanaa olisi ollut jos ruoka olisi kypsynyt leivinuunissa mutta siinä on poltettava puuta kokoajan että pysytään kohtuullisessa sähkönkulutuksessa. Ensikerralla sitten vaikka yönyli?
Vielä ei olla maisteltu enkä ole saanut edes miestä kotiin mutta täällä odotellaan.. Tartun nyt imurin varteen ja sytytän kynttilät. Tervetuloa kotiin! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti